Suomen kaikkien aikojen parhaan raskaansarjan painijan Taisto Kangasniemen (2.4.1924-31.10.1997) syntymästä tulee 2.4.2024 kuluneeksi 100 vuotta.

Tampereen Painiseura on järjestänyt Taisto Kangasniemen muistopaineja vuodesta 1999 lähtien. 27.1.2024 järjestetyt muistopainit olivat järjestyksessä XXIV. Samana päivänä järjestimme myös TUL:n alle 17 v mestaruuskilpailut.

Taisto syntyi 2.4.1924 Kankaanpäässä, Niinisalon Taulunkylässä pienviljelijäperheeseen. Raskaat maanviljely- ja metsätyöt olivat nuorukaiselle kuin harjoitusta tulevaan urheilu-uraa varten.

Taisto Kangasniemen muotokuva (kuva 1), lahja Valmet oy Tampereen tehtaan ja Instrumenttitehtaan urheilulautakunnalta 2.4.1984 Taiston 60 v päivänä

Maalannut lautakunnan jäsen Jussi Mäkinen

Kuvat 2 ja 3 henkilöhaastattelusta Urheilun Kuva-aitassa numero 9/1954 kotitilalla Niinisalon Taulunkylässä

Sotavuodet

18 -vuotiaana hän sai kutsu varusmiespalvelukseen ja sen myötä jatkosotaan, josta kotiutui 2v 1kk 1pv jälkeen 27.11.1944. Sotilaspassin mukaan hän osallistui taisteluihin Lempaalassa, Silantojärvellä, Rautiossa, Äyräpäässä ja Vuosalmella. Lopputaisteluissa toverit viereltä kaatuivat, mutta Taisto selvisi kuin ihmeen kautta. Hän oli tykistössä koulutettuna puhelinmiehenä. Taisto muuttui aina vakavaksi, kun tuli puhe sota-ajasta, eikä mielellään niistä ajoista puhunut. Totesi vaan, että erimielisyydet pitäisi sopia puhumalla, ei sotimalla.

Kankaanpään Meno ry

Taisto liittyi TUL:n jäsenkirjan merkintöjen mukaan 1.3.1946 Kankaanpään Menoon, aluksi yleisurheiluun, erityisesti heittolajit ja lyhyen matkan juoksu sujuivat voitokkaasti, samoin hiihto.

Samana vuonna 1946 syksyllä julkaistiin paikallisessa lehdessä ilmoitus, että Matti Virta, tunnetun porilaisen painijan Jaakko Virran veli, aloittaa Kankaanpään Palokunnantalolla harjoitukset painista kiinnostuneille nuorille. Taisto oli ensimmäisten joukossa ja yksi innokkaimmista.

Jo kahden vuoden kuluttua v. 1948 hän edusti Suomea Lontoon olympialaisissa! Miten tällainen voi olla mahdollista! Syksystä 1947 kevääseen 1948 Tatu oli työssä Reposaaren konepajalla työkavereinaan Kelpo Gröndahl ja Jaska Virta, painikärpäsen puremia kaikki. Tuo porukka tunnettiinkin ”junkeligängin ” nimellä ja kaiket päivät he ahersivat yhdessä nosturinkuljetusporukassa ja illat saaren painihuoneella. Tuosta kolmikosta Suomi sai kaksi olympiamitalimiestä, Kelpo Gröndahlin ja Taisto Kangasniemen ja kolminkertaisen Suomen mestarin Jaakko Virran.

1948 Lontoon olympialaiset

Taisto saavutti 24 -vuotiaana1948 Lontoon olympialaisissa kreikkalais-roomalaisessa painissa raskaassa sarjassa yli 87 kg 4. sijan.

Taisto oli molempien painimuotojen, kreikkalais-roomalaisen ja vapaapainin taitaja, joten hän sai edustuspaikkoja molempiin painimuotoihin. (kuva 4)

Helsingin olympialaiset 1952

Seura -lehden kansikuva no 11 12.3.1952, Mitalitoiveita: Taisto Kangasniemi, ylhäällä, Kelpo Gröndahl vasemmalla, Kalervo Rauhala ja alhaalla Santeri Keisala (kuva 5)

Helsingin olympialaisista 1952 Taisto saavutti vapaapainin raskaassa yli 87 kg sarjassa pistesijan 6. (kuva 6)

 1953 Napolin MM - kilpailut

Taisto sijoittui Napolissa järjestetyissä MM -kilpailuissa kreikkalais-roomalaisessa painissa pistesijalle 4.

1954 Tokion MM-kilpailut

Taisto edusti Suomea Tokiossa järjestetyissä MM -kilpailuissa. Tällä kertaa ei pistesijoitusta.  (kuva  7)

1955 MM -kilpailuihin piti mennä, mutta TUL:n edustajana hänellä ei ollut sinne pääsyä, vaikka raskaan sarjan paras olikin.

1956 Melbournen olympialaiset, vapaapaini pronssi ja kr.room 6. sija

1956 oli Melbournen olympialaisten vuoro. Niihin osallistuminen ei TUL:n alaisen seuran painijalla ollut yksinkertainen juttu. Pitkän poliittisen väännön jälkeen hän sai kuitenkin kutsun osallistua Pohjanmaalla järjestettäviin olympiakarsintoihin. Matkaan piti lähteä kiireesti. Rautatieasemalla hänet otettiin riemuiten vastaan. Ylivoimaiselle raskaan sarjan painijalle avautui edustuspaikka molempiin painimuotoihin ja hän saavuttikin Melbournessa vapaapainissa pronssimitalin ja kreikkalais-roomalaisessa painissa pistesijan 6. (kuva 8 ja 9)

1960

1960 Rooman olympialaiset, ei edustuspaikkaa Suomen joukkueeseen

Vuoden 1960 Rooman olympialaisten edustuspaikkaa ei TUL:n painijalle annettu. Taisto oli tuolloin elämänsä parhaassa kunnossa ja pettymys oli suuri. Omien sanojensa mukaan mahdollisuudet kultamitaliin tai kahteen, kr.room että vapaapainissa olivat täysin mahdolliset.

Hänen edustuspaikastaan oli käyty viime hetkiin asti vakavaa keskustelua ja päästiin melkein Taiston kannalta myönteiseen ratkaisuun ilman seura- ja liittovaihtoa, mutta se oli kuitenkin Jollekin/Joillekin (katso alla ote Wikipediasta) liian kova pala purtavaksi, joten Taisto jäi ilman Rooman olympialaisten edustuspaikkaa.

Ote Wikipediasta Arvo Himbergin kohdalta:

”Rooman kesäolympialaisista tuli kompastuskivi, joka tiivistyi SVUL:n alaisten Suomen Painiliiton ja Suomen Nyrkkeilyliiton jyrkkään vastustukseen yhteisistä olympiakatsastuksista. Olympiakriisi huipentui presidentti Kekkosen välitysyritykseen heinä-elokuun vaihteessa 1960. Painiliiton Arvo Himberg ei suostunut tilanteessa yhteisiin katsastuksiin ja vetosi jopa siihen, että Roomaan jo valituista painijoista oli ehditty ottaa edustuspuvun mitat. Asiassa ei päästy sopuun, ja tässä tilanteessa Kekkosen vastustajiksi leimautuivat Himbergin lisäksi SVUL:n silloinen puheenjohtaja Akseli Kaskela ja Suomen Voimisteluliiton puheenjohtaja Erkki Palolampi.[7]”

Ensimmäisen kerran siihen painihistoriassa Suomi jäi olympialaisissa ilman painimitalia, vaikka Suomen joukkue lähtikin sinne suurin odotuksin luottaen aikaisempiin olympiamenestyksiin. TUL:n parhaimmistoa olisi tuolloin tarvittu pelastamaan Suomen painimaineen.

Taisto sittenkin Rooman olympialaisiin 1960

Rooman kisoista rannalle jääneille tamperelaisille TUL:n huipuille järjestettiin Tampereella kansalaiskeräys teemalla ”Valiot Roomaan”.  Keräyksen varoilla Taistokin pääsi kisapaikalle, katsomoon. Ulkomaiset painikollegat ihmettelivät kovasti, miksi täällä istut, sinun paikkasihan on tuolla molskilla.

Toimittaja Veikko Tarvaisen toteamus: Suomen TULlilaisten lisäksi Etelä-Afrikan mustaihoisilla ei ollut oikeutta osallistua 1960 Rooman olympialaisiin.

Tatu turistina Rooman olympialaisissa (kuva 10)

1960 Taistosta Tsekkoslovakian mestari

Taiston huippukuntoa osoitti se, että kaksi viikkoa Rooman olympialaisten jälkeen hän osallistui avoimiin Tsekkoslovakian mestaruuskilpailuihin voittaen kultaa. Hän voitti kirkkaasti Rooman olympialaisten pronssimitalisti Bohumil Karen Kubatin ja moninkertaisen MM-kilpailujen mitalimiehen Peter Kmentin. (kuva 11)

Painin SM -kilpailujen historiaa 1955-1961

Toisin kuin nyrkkeilyssä, jossa TUL:n seuraa Kokkolan Jymyä edustanut Olli Mäki sai Suomen edustuspaikan nyrkkeilyn EM -kilpailuihin 1957 voittaen hopeaa ja 1959 EM -kilpailuissa kultaa, ei samaa kohtelua suotu noina vuosina TUL:n painijoille.

Taistolla ei TUL:n alaisen seuran edustajana ollut oikeutta osallistua Suomen mestaruuskilpailuihin seitsemänä vuotena 1955-1961, eikä Suomen edustuspaikatkaan olleet näinä vuosina mahdollisia, ei MM, EM, PM -edustuspaikkoja, lukuun ottamatta neuvottelujen myötä 1956 Melbournen olympialaiset. Hän saavutti kuitenkin näiden seitsemän vuoden aikana raskaassa sarjassa TUL:n mestaruuskilpailuista mestaruusmitaleja. TUL:n mestaruuskilpailujen kerrotaan olleen jopa kovatasoisempia kuin silloiset SM -kilpailut. Taisto kiersi paljon ulkomailla kovatasoisissa painikilpailuissa ja leireillä, joten kuntonsa oli kaiken aikaa huippuluokkaa.

Seitsemän vuoden jälkeen vuonna 1962 Taisto sai jälleen oikeuden osallistua SM -kilpailuihin, voittaen raskaassa sarjassa kultaa, samoin vuonna 1963.

1963 PM -kilpailut Oslossa, kultaa

1963 Taisto valittiin Suomen edustusjoukkueeseen Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin Oslossa 8.-9.11.1963. Suomen joukkueen riemu oli katossa, kun Taiston voitti mm. Ruotsin Ragnar Svenssonista, joka oli samana vuonna voittanut MM -hopeamitalin Ruotsissa järjestetyissä kr.room painin MM -kilpailuissa. (Taistolla ei ollut Suomen edustuspaikkaa kyseisissä MM -kilpailuissa.) Tatun sarjavoiton myötä Suomi voitti joukkueena myös Pohjoismaiden mestaruuden.

1963 Pohjoismaiden mestari, kuva kotialbumista (kuva 12)

1964 Tokion olympialaiset, edustus

Vuosi 1964 oli Tokion olympiavuosi, joihin Taisto ei itse ollut enää kovin halukas yrittämään, mutta Tatun paras tukijansa vaimo Anna-Liisa kannusti hänet osallistumaan olympiakarsintoihin sanoen, ”Ei sinua siellä kukaan voita”, eikä voittanut. Taisto sai Suomen edustuspaikan Tokion olympialaisiin vielä 40 -vuotiaana ja nämä kisat, vaikka menestystä ei enää tullutkaan olivat hänen olympiauralleen oikeutettu päätös. (kuva 13)

SM- mitalit ja TUL:n mestaruuskilpailujen mitalit

Taiston palkintokaapissa on 8 SM -kultamitalia (6 kr.room painista ja 2 vapaapainista) ja 1 pronssimitali kr.room painista, kaikki raskaan sarjan mitaleja. Mitalimäärä olisi varmasti ollut paljon suurempi, mikäli olisi ollut oikeus osallistua molempien painimuotojen SM -kilpailuihin myös vuosina 1955-1961.

SM -mitalit hän saavutti edustaessaan Kankaanpää Menoa ja Tampereen Painiseuraa. Taisto edusti TUL:n jäsenkirjan mukaan 16.7.1956-24.11.1959 Tampereen Kilpa-Veljiä (nykyinen KooVee), joka oli tuolloin TUL:n jäsenseura. Näinä vuosina ei TULlilaisilla ollut oikeutta osallistua SM-kilpailuihin, mutta kuitenkin kovatasoisiin TUL:n mestaruuskilpailuihin ja TUL:n joukkueen mukana lukuisiin kovatasoisiin kansainvälisiin kilpailuihin ulkomailla.

Taiston palkintokaapissa on TUL:n mestaruuskilpailuista 12 kultamitalia, 6 hopeamitalia ja 1 pronssimitali yhteensä molemmista painimuodoista.

kuva kotialbumista (kuva 14)

Huippu-urheilun ilta Tampereella Pirkkahallissa 13.2.1990

Taisto Kangasniemi kuvassa kahden raskaan sarjan (130 kg)

huippupainijan Ruotsin Tomas Johanssonin ja Aleksandr Karelinin kanssa

kuvannut Timo Kangasniemi (kuva 15)

Huomionosoitukset mm.

1962 TUL:n paras urheilijana, Päivän Sanomien kultakello

1974 TUL:n kultainen ansiomerkki

22.2.1984 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi

Helsingin pyttykerhon visakoivupytty

Luottamustehtävät Suomen Työväen Urheiluliitossa

1959-1991 Tampereen Painiseuran puheenjohtaja

1967-1983 TUL:n painijaoston puheenjohtaja

1961-1987 TUL Tampereen piirin painijaoston puheenjohtajana                           

1981 TUL:n Painin Tuen perustajajäsen toimien alkuvuosina sen puheenjohtajana

Tampereen Painiseura ry, kunniapuheenjohtaja

Koulutus

1953 liikuntaneuvoja, Pajulahden urheiluopisto

Työkokemuksia:

15.6. – 31.8.1953 ja 1.6. – 31.8.1954 Kankaanpään kunnan urheiluohjaaja

1.9.1956 - 30.4.1958 Valmet Oy Lentokonetehtaan ammattikoulun liikuntakasvatuksen tuntiopettaja 

1.5.1958-31.12.1961 TUL:n päätoiminen koulutusohjaaja tehtävinään suunnitella ja ohjata lukuisia TUL:n Kisakeskuksessa ja eri puolilla maata pidettyjä ohjaajakursseja ja neuvontatilaisuuksia ja huolehtia liiton painin valmennuksesta. (työtodistus)

2.1.1962 alkaen eläkkeelle jääntiin asti liikunnanohjaaja Valmet Oy Tampereen tehdas

Tatun oma seura, Tampereen Painiseura ry (TaPs), TUL:n ensimmäinen painin erikoisseura täyttää tänä vuonna 65  v

TaPs:n johtokunta 1980 -luvulla (kuva 16)

vasemmalta Olli Lehto, Kalle Tanner, Urho Ruohonen, Teuvo Sällilä, sihteeri Kauko Järvinen, puheenjohtaja Taisto Kangasniemi, rahastonhoitaja Tuula Kangasniemi, Erkki Nummela ja Aaro Lehtola.

Taisto oli 22.10.1959 perustamansa Tampereen Painiseuran perustajapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 30 vuoden ajan, jonka jälkeen hänet nimitettiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Taisto kantoi huolta seuran asioista elämänsä loppuun asti, vielä sairasvuoteellaan.

Taistolla oli hyvät ihmissuhdetaidot ja organisointikyky koulutuksen, työkokemuksen ja kansainvälisen urheilukokemuksensa kautta lähteä heti seuran perustamisvuonna 1959 järjestämään kansallisia painikilpailuja Tammelan koululla. Seuraavana vuonna 1960 TaPs otti vastaan romanialaisen vahvan painijoukkueen. TaPs onnistuen vahvistetulla joukkueellaan vieläpä voittoon 4,5 – 3.5 pistein. TaPs:n järjesti jatkossa sekä kansallisia että kansainvälisiä kilpailuja. Tammelan palloiluhalli tuli painiväelle tutuksi 1960 -luvun kilpailujen järjestelypaikkana. Seuraavana vuonna 1961 TaPs sai vieraakseen vahvan Trudin painijoukkueen Neuvostoliitosta. Joukkueeseen kuului useita maailman ja maansa mestareita. Vieraat voittivat ottelun 9 – 5.

Tämän jälkeenkin seura on ottanut vastaan ulkolaisia painijoukkueita eri maista, mm unkarilaisjoukkue on ollut vieraana kahdesti, neuvostoliitolaisjoukkue kolmasti, kerran joukkue Tsekkoslovakiasta ja kahdesti Ruotsista. Vahvimman vastuksen seurallemme antoi v. 1965 neuvostoliittolainen joukkue, jossa sillä kerralla oli mukana 6 maailmanmestaria. TaPs:n vahvistetulla joukkueella ei ollut juurikaan mahdollisuuksia. Vieraat veivät voiton pistein 7,5 – 0,5.”

Tämä joukkue vieraili myös Taiston kotona ja tietysti lämmitettiin sauna, kuusi painin maailmanmestaria kotisaunan lauteilla.

Tampereen Painiseuran ja Tarton Kalevin kanssa on ollut ystävyyskaupunkien välistä yhteistyötä yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Korona-aika toi kuitenkin kilpailutoimintaan haasteita.

Taistolle eritasoisten kilpailujen järjestäminen oli kunnia-asia, joten niitä seuramme on järjestänytkin vuosittain kahdet, keväin syksyin. Lisäksi tietysti myös seuran sisäiset salikisat. Liiton mestaruuskilpailuja on järjestetty useita.

Taito kilpailujen järjestämiseen on periytynyt myös jälkipolville. Seuran kisakoneisto järjestää eritasoisia kisoja edelleen vuosittain. Seuramme talkooväki on ollut mukana myös vastuutehtävissä, kun Tampereella on järjestetty painin MM ja EM ja PM -kilpailuja sekä maaotteluja.

Tekstin ja kuvat kokosi Taiston tytär Tuula Kangasniemi-Salmi